maanantai 27. maaliskuuta 2017



MITÄ HELSINGIN MAALAISKUNNAN (NYK. VANTAA) ASUKAS AJATTELI TASAN 100 VUOTTA SITTEN? Vantaa-Seuran vuosikokouksen yhteyteen Taidemuseo Artsissa Myyrmäessä  oli jo vakiintuneen tavan mukaisesti järjestetty asiantuntijaluento. Tällä kertaa vuorossa oli FT, dosentti Tuomas Tepora, jonka tutkimuskohteena ovat sisällissotaan liittyvät tapahtumat Vantaan alueella. Erittäin mielenkiintoisen luentotunnin aikana pääpainona oli Vantaa-Seuran vuoden 1917 teeman ”Suomi 100 vuotta” mukaisesti vuosi 1917 ja siihen liittyvä traumaattisen kansalaissodan vuosi 1918.


 


FT Tepora kävi ammattitaitoisesti läpi historiallisten tapahtumien vyöryn, joka Helsingin maalaiskunnassa koettiin Suomen itsenäistymisen ja siihen liittyvän sisällissodan yhteydessä. Koska tapahtumat ovat historianharrastajalle pääpiirteissään tuttuja, keskityin kuvittelemaan niitä ajatuksia, joita maailman tapahtumia seuraavalla eläkeukolla oli mielessään tiistaina 27. maaliskuuta 1917 Helsingen eli Helsingin maalaiskunnan (nyk. Vantaa) teollistuneessa Dickursbyn taajamassa (kunnan kaupallinen ja hallinnollinen keskuspaikka oli Malmi, mutta se on nykyisin Helsinkiä):

 

”Euroopassa riehuu sota, jota syystäkin kutsutaan nimellä maailmansota. Itärintama on Jo puolitoista vuotta seissyt Vilnan tasolla Liettuassa. Nyt saksalaiset näyttävät saaneet uutta puhtia, ja rintama näyttäisi siirtyvän kohti Pietaria – tai Petrogradiksihan sitä Kerenskin valtaannousun jälkeen on alettu kutsua. Keisari Nikolai II tosiaankin syrjäytettiin helmikuussa tapahtuneessa vallankumouksessa ja on nyt perheineen viety tuntemaatomaan paikkaan – mitähän heille mahtaa tapahtua? Vallankahvassa näyttäisi nyt oleva lähes tuntematon poliitikko, lakimies Aleksandr Fjodorovitsh Kerenski.

 

Kerenski on sosialisti, kuten myös Suomen senaatin puheenjohtaja, entinen renkipoika Oskari Tokoi. Eduskuntauudistus vuonna 1906 ja tuo ”yleinen ja yhtäläinen äänioikeus” sai aikaan sen, että nyt jokainen renkipoika, piikalikka ja tehtaan työmies on äänioikeutettu. Siitähän seuraa, että Eduskunta tulee aina olemaan sosialistien hallussa. Kummallinen tilanne: Suomen korkein johtaja on sosialisti Kerenski ja Suomen senaatin puheenjohtaja on sosialisti Tokoi. jonka kannattajat ovat suomenkielisiä sosialisteja. Samaan aikaan täällä Helsingin maalaiskunnassa käyttävät valtaa ruotsinkielisten maanomistajien valitsema kunnallislautakunta, joiden puheenjohtaja on paroni Ramsay. Sotilaallisista asioista ja suhteista muihin valtioihin päättää Kerenski, Suomenmaan asioista Tokoi ja Pitäjän asioista Ramsay. Tästä ei missään tapauksessa voi seurata mitään hyvää!

 

Maailmansodan syttymisen jälkeen meillä meni yli kaksi vuotta todella hyvin: tehtaille tulvi tilauksia ja rahaa ja ruokaa riitti kaikille, Nyt on elintarvikkeista alkanut olla pulaa – onko se todellista, vai piilottelevatko maanomistajat vain viljaa, perunoita, voita ja lihaa parempien hintojen toivossa? Mökkiläisillä ei ole enää rahaa vuokranmaksuun ja monia on häädetty mökeistään. Tunnelmat alkavat päivä päivältä kiristyä ja maatyöläisten ja torpparien kerrotaan uhkaavan lakolla.

 

Venäjä on jo vuosia rakentanut linnoitusta Helsingin kaupungin ja maalaiskunnan ympärille suojatakseen Helsingissä olevaa laivastoa saksalaisten hyökkäyksiltä. Linnoituksia rakentamaan on tuotu liki kolmetuhatta kiinalaista sotavankia Mantshuriasta, ja heistä on ollut monenlaista harmia. Puutavaraa, viljaa ja muita tarpeita otetaan nyt talollisilta ilman kunnollisia korvauksia. Vankien vartijoina toimivat kasakat ovat tuoneet mukanaan malarian, johon monet maalaiskunnan asukkaat ovat sairastuneet.

 

Mitä Venäjä oikein suunnittelee? Helsinkiin on siirretty yli 10 000 sotilasta; onko tarkoituksena pitää Helsinki hinnalla millä hyvänsä, uhrata muu Suomi  ja käydä hyökkäävien saksalaisten kimppuun Suomessa näiden edetessä kohtia Pietaria? Se merkitsee maallemme valtavia tuhoja. Mutta mitä jos saksalaiset hyökkäävätkin rakennettua linnoitusta vastaan ja käyttävät myös täällä kloorikaasua, niin miten meidän käy? Tai alkavat pommittaa Helsinkiä laivoista, ilmalaivoista ja jopa lentokoneista, niin kuin nykyisin väitetään mahdolliseksi?

 

Sekä työväki että porvarit ovat perustaneet omia ”järjestyskaartejaan” turvaamaan laillista menoa. Joukot myös harjoittelevat sotatemppuja. Voiko tästä seurata muuta kuin että tulee sota ja veriset vaatteet?”.  

 

Ajattelemme helposti historiaa jatkumona, jossa tunnemme myös kaikki ennen meitä tapahtuneet asiat. Siksi voi olla vaikeaa ymmärtää, että 27.3.1917 maailman menoa mietiskelevälle ukolla ei ollut tietoa siitä, mitä tulee tapahtumaan – ainoastaan pelko tulevaisuudesta. Hän oli väärässä siinä, että Saksa hyökkäisi Venäjän kimppuun Suomen kautta. Eikä hän voinut kunnolla hahmottaa edessä olevia tapahtumia: keisariperheen murhaa Jekaterinburgissa Siperiassa, mikä merkitsi keisarivallan loppumista Venäjällä; Helsingin maalaiskunnan kunnallislautakunnan piiritystä Malmin kunnantalolla, mikä merkitsi järjestäytyneen yhteiskunnan sekasorron alkamista Helsingin maalaiskunnassa; Senaatin istuntoa 6.12.1917, mikä merkitsi Suomen itsenäistymistä;  tammikuun 28. päivää jolloin punainen lyhty nousi Hakanimessä työväentalon torniin ja julisti sodan, josta historianharrastaja käyttää nimeä sisällissota tai vuoden 1918 sota, liberaali poliitikko termiä kansalaissota, punaista puolta sympatisoiva nimeä veljessota tai kapina ja valkoinen puoli termiä vapaussota.

 

Mutta vaikka ukon pelko Saksan hyökkäyksestä Suomen läpi kohti Pietaria kuivui onneksemme kokoon, saapuivat saksalaiset sotilaat huhtikuun puolivälissä 1918 Helsingin maalaiskuntaan vallattuaan Helsingin, ja jatkoivat matkaa kohti Riihimäkeä, Hämeenlinnaa ja Lahtea.

 

Tikkurilan ukon olisi ehkä vaikea ymmärtää, miksi läheiseen Hakkilan kylään haudataan yli 30 vuotta myöhemmin kuusi vuonna 1918 kaatunutta nuorta asevelvollista saksalaissotilasta. Ja vielä vaikeampi on ymmärtää, että samalla hautausmaalla lepää  364 kaatunutta saksalaissotilasta ja 201 hukkunutta saksalaista merisotilasta. Vaikka me tiedämmekin tapahtuneen, emme ymmärrä sen pohjimmaisia syitä…

 Tutustu kirjoittajaan:  https://www.mattihilli.fi
 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti